Phil nyökkäsi. »Tiedän sen.»
Jim Reid piti tarkasti silmällä Patchesia katsahtaen silloin tällöin
Nickiin.
Ratsastajat mutisivat keskenään.
»Hitonmoisen hienoa nahkapojan tekemäksi.»
»Nahkapoika, hyvä!»
»Tällä kertaa Nick joutui kiinni!»
Phil kääntyi jälleen Nickin puoleen. »No, oletteko tyytyväinen ja suostutteko kumoamaan merkkinne?»
Nickin kasvot vääntyivät kiukusta. »Minä en peruuta mitään!» hän raivosi, »tuon kirotun nuuskijan käskystä. Minä —»
Hän pysähtyi kesken lausetta Patchesin äkkiä kannustaessa hevosensa
Philin rinnalle.
Kaikki vaikenivat ja hiljaisuudessa kaikui uuden miehen ääni tyynenä ja kirkkaana. »Olen varma siitä, että erehdyksessä poltitte oman merkkinne tuohon vasikkaan, herra Cambert. Ja», hän lisäsi verkkaan ja mitä ystävällisimmällä äänellä, »olen yhtä varma siitä, että tyydytte minun sanaani ilman sen enempiä todisteita.»