»Se aikomus sillä näyttää olevan», myönsi Patches.
»Luopukaa yrityksestä», sanoi Rovasti. »Teidän ei tarvitse tappaa itseänne saadaksenne työtä minun talossani.»
»Olette ystävällinen, herra», vastasi muukalainen kiitollisena. »Olen tosiaan iloinen sanoistanne. Mutta aion koettaa joka tapauksessa.»
Kaikki katsoivat häneen ällistyneinä, sillä nyt heille oli päivänselvää, ettei hän osannut ratsastaa.
Rovasti kysyi ystävällisesti: »Mistä syystä?»
»Siitä syystä», vastasi Patches verkalleen, »että olen utelias näkemään, mihin pystyn. Ellen nyt uskalla yrittää, niin tuskinpa uskallan tuonnempanakaan.» Päättäväisesti hän astui hevosta kohden.
Phil juoksi Curlyn luo ja päällysmiehensä viittauksesta tämä luovutti hänelle hevosensa. Phil nousi satulaan ja irroittaen nopealla liikkeellä lasson satulannupista hän pujotti sen valmiiksi silmukaksi.
Muukalainen seisoi oriin oikealla puolen.
»Toiselta puolen, Patches», neuvoi Phil hyväntuulisena. »Sillä tavoin pääsette parempaan alkuun.»
Ei kukaan nauranut — paitsi muukalainen.