»Niin, minä olin tietenkin kuullut teistä», jatkoi tyttö. »Phil kertoi minulle viime kerralla käydessään meillä, kuinka te olitte yrittänyt ratsastaa villillä oriilla. Phil pitää teitä aivan suurenmoisena miehenä.»
»Niin tietysti», vastasi Patches ivallisesti. »Annoin silloin kerrassaan loistavan näytteen taidostani.»
»Ja sen vuoksi», pitkitti tyttö, »olin vastoin tahtoani huolissani meidän keskuuteemme tulleen muukalaisen hyvinvoinnista. Sitä paitsi on se vieraanvaraisuuden vaatimus näillä seuduin. Ettekö usko sitä?»
»Tietenkin, tietenkin. Ettehän voinut muuta kuin tiedustella vointiani», myönsi Patches kohteliaasti.
»Ja sitten Stella todellakin teki sieluni terveeksi jälleen; tai ainakin hän teki minut toistaiseksi rauhalliseksi.»
Patches kohtasi vallattoman, leikillisen, nauravan katseen tytön silmistä. »Nyt teette taas pilaa minusta», hän sanoi nöyrästi. »Tiedän, että minun pitäisi itsenikin nauraa itselleni, mutta —»
»No, ettekö ymmärrä?» huudahti tyttö. »Tohtori Stella määräsi minulle runsaan annoksen keskustelua ainoasta tapahtumasta, mikä moneen kuukauteen on sattunut koko seudulla.»
»Tarkoitatteko minua?» kysyi Patches.
»Ettekö sitten ole hyvä puheenaihe?» vastasi tyttö.
»Taidanpa olla», hymyili Patches. »No niin, ja entä sitten?»