"Meidän hallitusjärjestelmämme tulee toimia siveellisten vaikutusten pakosta, samoin kuin myllyn käyntikin riippuu veden voimasta, ja sunnuntai oli se suuri päivä, joka yhdisti nämä voimat ja saattoi ne hedelmiä kantamaan.
"Yhtä suurella syyllä voisi aukaista kaikki myllynsulut ja kumminkin otaksua myllyn yhä pyörivän, kuin olettaa meidän lakiemme ja valtiolaitoksemme toimivan Euroopassa voimassa olevain uskonnollisten käsitysten mukaan.
"Kyllähän puritaanein sabbatissa on tympäisevät puolensa, mutta ompa niitä itse luonnon laatimissa laeissakin. Ne ovat epämiellyttävän ankarat, jäykät ja taipumattomat, mutta emme kumminkaan tahtoisi niitä lakkauttaa tai saattaa niitä häilyviksi ja inhimillisestä mielivallasta riippuvaisiksi. Voimme alistua niihin monella tavalla, elää hyvin, ja viettää tyytyväistä elämää niitten vaikutusten alaisina."
"Mutta", Rob puuttui puheeseen, "sabbatin pyhittäminen muodostuu rautaiseksi valtikaksi, jota tekopyhät käyttävät hyväkseen. Se rajoittaa lopulta kaiken persoonallisen vapauden. Toinen väittää synniksi kirjeen kirjoittamista sunnuntaina, toinen ei salli sinun lukea muuta kirjaa kuin raamattua, ja kolmas on kauhuissaan pienestä kävelyretkestä, jonka teet kedoilla. Pistoksia vain satelee. Nuppineulalla sallitaan meidän kyllä kiinnittää jotain, joka on epäkunnossa, mutta varjele, jos tartut neulaan ja lankaan j.n.e.
"Jokainen pitää omaa sunnuntainviettoaan ainoana oikeana ja tuomitsee ankarasti lähimmäistään, jonka käsitys ja menettely on erilainen."
"Ja kuitenkin", sanoin minä, "mainitsee pyhä Paavali erittäin, että sunnuntain vieton suhteen ei ihmisten tule toisiaan tuomita. Minun mielestäni hairahtuivat puritaanit sabbatin suhteen siinä, että eivät käsittäneet sitä Jumalan lahjana ihmisille, vaan ihmisten uhrina Jumalalle. Siitä koituivat kaikki nuo ikävät vaatimukset ja järjettömät määräykset. Pyhä päivä punnittiin ja jaettiin tarkasti. Se alkoi täsmälleen kello kaksitoista edellisenä yönä ja loppui samaan aikaan seuraavana yönä, ja alusta loppuun oli mieli pidettävä kovassa jännityksessä, etteivät ajatukset pääsisi pujahtamaan jokapäiväisiin asioihin ja töihin.
"Niinpä turhantarkkuus ja saivartaminen täällä meillä kohdistui tähän ainoaan kirkonmenopäivään, joka meille on jäänyt vanhan kirkon kaikista juhlista ja paastopäivistä, ja muodosti sen niin ankaraksi, etteivät vanhat juutalaisetkaan olleet moista uneksineet.
"Vanhan juutalaisen sabbatin määräykset ulettuivat ainoastaan elämän aineelliselle alalle, kieltäen kaiken ruumiillisen raatamisen.
"'Silloin ei sinun pidä mitään työtä tekemän.' Muuten vietettiin juutalaisten sabbattia iloisena juhlana, kuten meidän jouluamme. Se oli yleinen ilopäivä, ja juutalaisten laki kielsi jyrkästi kaikki surun ja murheen osoitukset juhlan aikana. Kansan käskettiin iloita ja riemuita kaikesta voimastaan Herran Jumalansa edessä. Emme otaksu, että pienet juutalaislapset pelkäsivät nauraa tai että iloiset äänet tukahutettiin pelosta herättää kiivaan Jumalan vihaa. Siihen aikaan, jolloin ei kirjoja painettu, oli juutalaisilla suuri tehtävä sabbattina pyhän kirjansa säilyttämisessä. Sabbattina, jolloin he olivat vapaat kaikista muista toimista, oli heillä tilaisuutta kanssakäymiseen ja seurusteluun — ja silloin perheen päät ja kansan vanhimmat opettivat nuorukaisille niitä uskonnollisia perintömuistoja, jotka ovat säilyneet meidän päiviimme asti.
"Kristittyjen sunnuntain tehtävä on täyttää samaa siveellisiä tarvetta kristinuskon kehittämässä parannetussa ja korkeammassa yhteiskunnan tilassa. Niinpä ei sitä enää vietetä luomisen muistoksi, vaan päivän muistoksi, jolloin hän, joka tuli kaikkia uudistamaan, nousi kuolleista. Juutalaisten sabbatti haudattiin Kristuksen kanssa, ja nousi jälleen hänen kanssaan kuolleista, mutta ei juutalaisena, vaan kristittynä juhlana, säilyttäen kaikki ne vanhan asetuksen määräykset, jotka olivat ihmisille tarpeelliset, laajempaa ja jalompaa vapautta suoden. Sunnuntai oli kristitylle maailmalle levon-, virkistyksen-, toivon-, riemun- ja hartaudenpäivä. Mutta sunnuntain tarkoituksen sai itsekukin vapaasti toteuttaa olojensa ja luonteensa mukaan."