"Minä ehkä tietäisin keinon, miten hänestä pääsette ja voitte vähän hyötyäkin", sanoi vanhus jonkun aikaa mietittyään.
"Neuvokaa se keino, niin minä tarjoan pullon viiniä ja oikein hyvällä sydämellä."
"Käskekää tuoda pöytään", sanoi ukko siirtyen pöytään. la samalla hänen nahkatakkinsa povi liikkui kummallisesti, niin että minä luulin hänellä olevan povessakin koiran. Katselin ukkoa ja pelkäsin kauheasti. "Te ette halua enää elättää tätä poikaa, sillä hänestä on teille kulunkia, eikö niin? Antakaa poika minulle."
"Teille?"
"Niin, tehän haluatte hänestä päästä."
"Tuollainen lapsi, kaunis lapsi, sillä hän on kaunis, katselkaa.
Remi, tule tänne!"
"No, älä pelkää, poikaseni", sanoi ukko.
"Katselkaa, eikö hän ole kaunis poika", sanoi Barberin.
"Minä en tahdo väittää, että hän on ruma. Jos hän olisi ruma, niin en ottaisi häntä; minä en halua mitään kummitusta."
"Jospa tämä olisikin joku kaksipäinen kummitus, tai edes kääpiö…"