Pagès yritti laskeutumaan, mutta maisteri kielsi:
"Sinä lohkaiset pengertä. Remi on kepeämpi ja taitavampi, hän käy meille vettä."
"Millä?"
"Minun saappaallani."
Minulle annettiin saapas, ja minä valmistausin laskeutua maan veden rajaan.
"Odotahan vähän", sanoi maisteri, "minä ojennan sinulle käteni."
"Olkaa huoleti, jos putoankin, minä osaan uida."
"Anna tänne kätesi, niin autan."
Joko hän teki varomattoman liikkeen, tai hänen ruumiinsa oli toimettomuudesta hervoton, tai rinteestä lohkesi lohkare hänen jalkainsa alta, niin että samassa kuin hän kumartui, hän lähti luikumaan rinnettä ja suistui pää edellä veteen. Lamppu, jota hän piti kädessään valaistakseen minulle, vieri hänen mukanaan ja katosi. Me olimme siinä silmänräpäyksessä mustan yön peitossa, ja jokaiselta pääsi kauhistuksen kiljahdus.
Onneksi minä kykenin laskeutumaan alas, selälläni maaten laskin rinnettä, niin että tulin heti maisterin jäljessä veteen.