"Mitä he tahtoivat?"
Perrineä epäilytti ja hän jäi hetkiseksi vastaamatta.
"Minkätähden epäilet? Etkö ole velvollinen sanomaan minulle kaikki?"
"Kyllä, herra, kyllä se on velvollisuuteni, mutta se ei estä minua olemasta kahden vaiheella."
"Ei pidä koskaan epäillä, kun on kysymyksessä velvollisuuden täyttäminen. Jos luulet velvollisuudeksesi olla vaiti, niin älä sano mitään; jos luulet olevasi velvollinen vastaamaan kysymykseeni, niin tulee sinun tehdä se epäilemättä."
"Minä luulen että minun on velvollisuus vastata."
"Kerro sitten."
Perrine kertoi todenmukaisesti kaikki mitä oli tapahtunut herra
Théodoren ja hänen välillänsä, salaamatta tahi lisäämättä sanaakaan.
"Siinäkö kaikki?" kysyi herra Vulfran hänen lopetettuaan.
"Niin herra, siinä kaikki."