RIIKKA (Yksin): Tässä näitä pitääkin hyysäämän ja passaamain niinkuin hyviäkin pruustinnoita. Joisivat vähemmän, että riittäisi isännän antimet. Ovat aina pyytämässä ja kimputtamassa millon jyvä-, milloin villapussia kauppamieheen raastamaan. Jonkun leipäkäppyrän sitten antavat vaivoista. Täytyy siinä eteensä katsoa. Ei yhtään vaivaa omaatuntoani vaikka tuostakin pussista otin puolen kilon paikan, puoleksi kumpaakin ja pullostakin pari ryyppyä vedellä vaihdoin.
JUSTIINA (Tulee viinapikari kädessä): Riikka ottaa nyt tästä…
RIIKKA: Voi voi tuota emäntää. Ihanko minun täytyy tämä ryypätä. Ahha! Kylläpä se olikin hyvää. Ei luulisi kotitekoiseksi, kun on aivan kun "pränniviinaa". Tuhansia kiitoksia, paljon kiitoksia.
JUSTIINA: Minä laitoin tuonne pussiin jonkun kakun kotiin vietäväksi.
RIIKKA: Ja oikeinko nisuakin! Voi, voi tuota emäntää. Kiitoksia nyt, kiitoksia.
JUSTIINA: Täytyihän sitä vähän nisuakin tehdä. Vieraitakin pitäisi tulla tänään ja vallan toisesta pitäjästä. Riikka istuu nyt.
RIIKKA: No, hyvät ihmiset! Ja ketä sieltä?
JUSTIINA: Vanhan äijän veljen, sen Tiimuksen, pitäisi tuleman.
RIIKKA: Vai niin! Missäs hän taas onkaan, en muistakaan? Tuntisinkohan tuota enään.
JUSTIINA: Siellä se on Peräisellä "puusnoukkana".