Vappu: "Ei tule ne herkut. Paraskin vaivannäkijä tässä nyt tarvitsee omituiset kamarit! Melkein pehmeillä käsillä olet vielä tähän asti asiaan tarttunut. Kyllähän sinä tässä pannaan herrastelemaan… Odottele kerjäläinen."
Saara: "Vaan minä en lähde kiven nostoon."
Vappu: "Jos tahasi! Se ei paljon hidasta."
Sanna: "Mutta laiskan ei pidä syömänkään. Katsotaan kyllä, kumpiko on parempi: tehdäkö työtä vai olla syömättä."
Saara: "Ka Sannan silmiä, kun kiiltävät koin Jormaselaisten… Kyllä minä syön, mitä minä tahdon."
Sanna: "Syöt, vaan määrältä syöt, jos tahdotaan. Saat sanoa kuin venäläinen sotamies, että määrältä Ruotsi syöttää, määrältä asuttaa."
Katri: "Ei se toki Saara malta ollakkaan poissa kiven nostosta. Eipä se pysynyt poissa salvokseltakaan, vaikka uhkasi."
Vappu: "Se vaan suunsa mauksi sanoo… Tulee se toki kiven nostoon noita räpylöitään katselemaan."
Saara mulautti Vappuun.
"Sinä mokoma työpuskari. Kyllä minä kohdastani kontin kannan."