Auno: "Se päätettiin, että Juken-Maija tulkoon meitä opettamaan, ja tuokoon kirjoja tarpeen mukaan."
Katri: "Tulkoon vaan."
Riikka: "Samat sanat."
Pystyvalkea riittyi, hiillos varveni tuhkan peittoon ja yön tuuli huokaili nurkissa. Kalpean taivaan tuikkavat tähdet vilkkuivat ikkunoista, valkea katto ja hohtavat seinät loivat himmeän kojon avaraan pirttiin, johon silmä kerrallaan raukesi sikeään uneen. Ja hengitykset vähitellen muuttuivat huolettomanraskaiksi puhkeiksi ja jyrähteleviksi kuorsauksiksi.
XVII.
Oli Sunnuntai-ilta Joulun jälkeen. Hämärän kuhjassa istuvat
Pietolaiset valkean pirttinsä puhtailla penkillä.
Porstuasta kuului jalan kopsetta ja pientä puheen sipinää.
Ovi aukesi ja oven raosta pistäytyi pirttiin keskikokoinen harmaaturkkinen nainen, ja häntä kainaloon yltävä poika. Vaimon tummanruskeat suuret silmät rohkeasti kiertelivät avaran pirtin hämäriä seiniä ja virkkoi kelkkeästi:
"Hyvää iltaa! Terveisiä kirkolta!"
Kerttu istui pöydän latvalla ja vastasi: