Vappu: "Tuosta kirpun silmän verran pistin suuhuni."
Äiti tuli sisälle.
— "No ompa siinä nyt kanan pojat nokoksella. Ei luulisi ruokaa nähneenkään kolmeen päivään, kun nökötetään, kun pulmuset pälvessä, — eläs saalispaikassa!"
Auno: "Katsokaapa, äiti, mikä joukko jo on lihasirusi tässä lattialla!"
Äiti: "Lattialleko te sitte panitte? Voi teitä porsaat, mitä olette!"
Kerttu: "No jakakaa äiti nyt meille nämä"…
Auno; "Jakakaa, äiti. Äiti se on hyvä jakaja."
Äiti: "Ammentakaa tähän kuppiin, niin jaetaampa heidät."
Kerttu ammenti ne lihamölheet siitä lattialta kahmaloilla kuppiin ja ojenti äidille. Silloin hyppäsivät kaikki seisalleen ja katsoivat äidin kynsiin, kuin variksen pojat. Äiti hymähti ja hymyillen virkkoi:
"Eipä pääse nyt karkuun… Tuossa on Kertulle… Aunolle… Riikalle… Sannalle… Vapulle… Katrille… Saaralle… ja — luu jäi jakajan käteen."