Vasta hyvän ajan kuluttua tuli isäntä nähtävästi hyvissä voimissa. Minä istuin silloin kivellä ja kysyin, olisiko hänellä mahdollisesti savukelaatikko taskussaan, koska minä olin unohtanut omani kotiin. Hän katsoi minuun halveksivasti ja sanoi, että sellainen mies, joka ei jaksa juosta kymmentätuhatta metriä, kun Pariisissakin on kolme suomalaista ollut ensitiloilla, eikä halua tuottaa kunniata maalleen saavuttamalla uutta maailmanennätystä, ei ansaitse tupakkaa. Lisäksi huomautti hän, että hän tuntuu olevan kunnossa ja epäilee kymmentä kilometriä liian lyhyeksi matkaksi, pitäisi olla vähintään maraton. Tällä matkalla hän tuskin kerkiää lyödä Ritolan uutta maailmanennätystä, mutta toivoo sentään saavuttavansa sangen hyvän ajan.
Isäntä läksi hölkyttelemään edelleen, ja minä jäin kivelle, vähän nolostuneena saamastani läksytyksestä, mikä kylläkin saattoi olla hyvin ansaittu. Pikkupojat tulivat sitten takaisin yhä edelleen samassa ryhmässä ja sanoivat, että kierrosajaksi — kuusisataa metriä — oli ilmoitettu siinä kolmen minuutin korvilla.
Kului epäilyttävän pitkä aika, eikä isäntää näkynyt. Minä kiroilin hiljakseen — kun se tupakkalaatikko jäi kotiin, olisi tässä joutessaan vedellyt savut. Lopulta saapui isäntä hikisenä ja läähättäen.
— Piru tätä juosta lötköttäköön, kun ei ole mitään pakkoa, sanoi
Ritola. — Siirräppä vähän takapuoltasi. Tuossa on tupakka!
Me pistimme sauhuksi, ja suurjuoksija alkoi vähitellen tointua.
Raskasta on tuokin homma. Tulikohan edes puoli matkaa juostuksi?
— Ei, hyvä mies, vakuutin minä. — Sinä juoksit justiin yhdeksänsataa metriä, et siis kunnolleen kymmenettä osaakaan.
— Vai ei sitä tullut enempää. No jo pitää olla hevosen kaviot sillä miehellä, joka koko matkan pistelee puolessa tunnissa.
— Ei sitä hevosen kavioilla juosta, mies siinä pitää olla, mutta ei näy meistä olevan näihin reissuihin. Joko on Ritola saanut henkensä takaisin, mennäänkö pois?
Me lähdettiin kävelemään. Pojat olivat keskeyttäneet maaliin, juostuaan tuhatkaksisataa metriä. Heillä olisi kyllä riittänyt voimia pitemmällekin, mutta jostakin tuntemattomasta syystä oli heille tullut tappelu aivan maaliviivan lähellä, jolloin palkintotuomari oli katsonut välttämättömäksi sulkea heidät pois kilpailuista sopimattoman käytöksen vuoksi.