XXII LUKU.
Paperikauppiaalla tarkoitettu henkilö oli eräs Hampurin porvari Eduard Michaelis, jonka isänmaallinen toiminta varsinkin ranskalaisen anastuksen aikana tuotti hänelle kansalaistensa kunnioituksen.
————:n tarkoittaa toht. Adolf Hallea, Salomon Heinen vävyä, joka oli naimisissa runoilijan nuoruudenlemmityn Amalie Heinen kanssa.
Kaupunginvanhin Georg Ehlert Bieber (1761—1845) oli 1795 perustanut keskinäisen palovakuutusyhtiön, joka Hampurin suuren palon jälkeen ei voinut suorittaa kaikkia sitoumuksiaan.
Toht. Friedrich Ludwig Hoffmann (1790-1871) oli Hampurin sensorina 1822-1848. — Hanhitori, Gänsemarkt Hampurissa, lähellä Binnen-Alster lammikkoa.
Pankkiiri Lazarus Gumpel oli kuollut runoilijan ollessa Hampurissa 9 p. marrask. 1843. Hän esiintyy Heinen Matkakuvissa (ks. Bäder von Lucca, Reisebilder III).
A. J. Heinrich Meyer, teatteriarvostelija ja pienten kirjallisten kynäelmien sepittäjä, oli "aisopolaisen ulkomuotonsa vuoksi yleinen henkilö"; hän kuoli Hampurin yleisessä sairaalassa 1859.
Julius Cornet (1794-1860), suosittu laulaja, oli 1841-47 Hampurin kaupunginteatterin johtajana.
Julius Campe (1792-1867), hampurilainen kustantaja (toiminimi Hoffmann & Campe), julkaisi erittäinkin suunnaltaan vapaamielistä kirjallisuutta, niin että koko hänen varastonsa 1841 julistettiin kiellonalaiseksi Preussissa.
Heine kuului itse kauan aikaa juutalaiseen uudistuspuolueesen.