— Mutta kuulithan sinä, — sanoi hänelle Nikodemus; — minun pitää saada rahoja. Hanki minulle rahoja, niin ei tarvitse uusia veroja ottaa.
— Se on pian autettu! — virkkoi hovineuvos. — Kuinka paljon teidän korkeutenne tahtoo?
— Mitä enemmän, sitä parempi.
— Mainiota! Teidän korkeutenne ei huoli muuta kuin aloittaa vaan pieni nauhakauppa, ja rahaa tulee ihan satamalla.
— Nauhakauppa? Kuules! Sin'et olekaan Hannu Halle, vaan Hannu Hassu. Olenko minä mikä rättisaksa?
— Teidän korkeutenne! Suvaitkaa vain myödä puoli kyynärää nauhaa sataan kultarahaan, teidän omaan kuuluisaan nimeenne lyötyyn sataan Nikodemusdor'iin, niin —
— Kuka ne maksaa?
— Jos teidän korkeutenne suvaitsee armossa perustaa uuden ritarikunnan, esimerkiksi jahtipyhimyksen kunniaksi, tuollaisen Pyhän Nimrodin ritarikunnan; jos jokainen Nimrodin ritari saa oikeuden kantaa napinlävessään viheriäistä nauhaa, johon on kiinnitetty kaksi kultaista, metsätorven ympäröimää pyssyä; jos sitten jokainen, joka maksaa sata Nikodemusdor'ia, pääsee ritariksi, ja jokainen, joka suorittaa tuhannen Nikodemusdor'ia, saa sen suuren ritarimerkin; jos sitten vielä pannaan toimeen kaikenlaisia juhlallisuuksia, ja minä tiedän vielä ylioppilas-ajoiltani, mitä sellaiset vaikuttavat; ja jos sitten — — —
— Kuules nyt! — keskeytti ruhtinas hänet äkkiä. — Etpä olekaan Hassu Hannu sinä. Me tahdomme asiata miettiä. Teetä sillä välin nauhaa tehtaassa ja pane kultasepät valmistamaan ristejä. Minä teen sinut Nimrodin ritarikunnan kansleriksi.
Ei olisi ikinä mikään vero tuottanut ruhtinaan kassoihin niin runsaasti rahoja kuin tämä nauhakauppa, joksi sitä hovineuvos vähän kömpelösti sanoi. Tuskin olivat näet ruhtinas ja hänen velipuolensa, Krähenburgin kreivi, ja Hannu Halle, ritarikunnan kansleri, esiintyneet Nimrodin nauha rinnallaan; tuskin oli saatu tietää, että sillä ja sillä maksulla ken hyvänsä korotettaisiin Nimrodin ritariksi, niin syntyi ritarikunnan kansliassa kauhistuttava tungos. Jokainen toi Nikodemusdor'insa, ken puolesta, ken kahdesta kyynärästä nauhaa, ja kukapa se juuri kernaasti olisi tahtonut pysyä alemmalla pykälällä kuin toinenkaan. Kotvasen kuluttua oli yksin partureillakin viheriäinen nauha napinlävessä.