— Tehkää tilaa kalifille!
Ja kaikki palvelijat ja hoviherrat asettuivat kahteen riviin, ja kun Abu Hassan ja Giafar kulkivat heidän ohitsensa, niin he sanoivat kaikki kovalla äänellä:
— Allah antakoon armolliselle hallitsijallemme hyvän päivän!
Mutta Harun al Rashid, joka oli seisonut ristikkoikkunan ääressä ja nauranut, kiersi toista tietä neuvossaliin ja piiloutui verhon taakse, jotta hän salassa saattaisi nähdä mitä nyt tapahtuisi.
Vahdit avasivatkin jo samassa suuret ovet, ja Abu Hassan astui sisään Giafarin ja koko saattojoukkonsa kanssa.
Hän ei näyttänyt olevan vähääkään hämillään, kun hän astui suoraan valtaistuimen luo, otti valtikan käteensä ja kävi istumaan, samalla kun ministerit ja neuvosherrat asettuivat hänen ympärilleen. Rummunräminää kuului salin perältä ja ovet avautuivat vieläkin kerran. Emiirit loistavissa puvuissaan astuivat saliin ja heidän jäljessään kaikki vieraat lähettiläät.
Emiirit loistavissa puvuissaan astuivat saliin.
Emiirit loistavissa puvuissaan astuivat saliin.
Kukin vuorossaan astui hitaasti ja juhlallisesti Abu Hassanin eteen ja tervehtiessään häntä syvällä kumarruksella sanoi:
— Siunattu ollos sinä, oi herra ja kalifi, siunattu tämä päivä, jolloin silmäni sinut näkevät!
Seurasi sitten hetken äänettömyys ennenkuin ryhdyttiin asioiden käsittelyyn.