— Säästä vaivasi! sanoi hän. Ennenkuin pääset perille, on puutarhasi kadonnut.
Ja hän viittasi ulos ikkunasta, jotta sulttaani katsoisi sinne.
Ihmeekseen hän nyt näki miten palmut käpertyivät, kukat kuihtuivat, ruoho lakastui, purot kuivuivat. Hetken kuluttua oli viimeinenkin jälki kauniista puutarhasta kadonnut. Erämaa avautui siinä silmien eteen niinkuin ennenkin.
— Oletko nyt huomannut, ettei aina voi luottaa silmiinsä ja korviinsa? kysyi dervishi.
— Arvoisa isä, vastasi sulttaani kumartaen syvään dervishille. Jumala on antanut sinulle suuren vallan. Mutta vaikka oletkin voinut hetkeksi lumota minun silmäni, niin ei se sittenkään todista tosiksi niitä ihmeellisiä ihmeitä, joita profeetta Muhamed on voinut nähdä.
— Hyvä, vastasi dervishi, minäpä teen vielä yhden kokeen, jotta saisin sinut uskomaan. Käske palvelijoiden tuoda tänne kylpyamme ja valmistaa kaikki kylpyä varten.
Sulttaani teki kuten dervishi pyysi ja käski palvelijoiden valmistaa kylvyn. Kun se oli valmis, niin dervishi sanoi:
— Anna minun nyt auttaa päältäsi ja kylvettää sinua! Mutta ei kukaan palvelijoistasi saa poistua huoneesta.
Sulttaani oli hyvin utelias näkemään tätä uutta ihmettä ja suostui sentähden dervishin pyyntöön. Ja hetken kuluttua hän oli kylvyssä.
— Pistä nyt pääsi veden alle, mutta nosta se heti taas ylös! sanoi dervishi.