Tulen. Mari, joko hait arkusta sen minun joulu paitani?
4:s kohtaus.
Mari
Hain, isäntä. Mutta ettekös te kerran tuumaillut, ettette sitä yllenne laita, ennenkuin taas kerran tulee rauhan joulu.
ISÄNTÄ
Tuumailinpa niin, mutta nyt olen tuumaillut pitää rauhaa, vaikka ne siellä maailmalla mellastavatkin. Sainhan pojat kotia, ja eihän ole tarvis katsella pihaa pitemmälle.
MARI
Ihan niin, isäntä, eikä ole ryssistäkään viikon vertaan mitään kuulunut, varmasti on ne jo menneet omille mailleen.
ISÄNTÄ
Ainakaan eivät täällä pidä joulua. Tämä on sitä kotoista itsekkyyttä ja, niin, väsymystäkin. Niistä on ehtinyt paatua, niistä puolen vuosikymmenen kauhuista.