Toinnu, lapsen'!
JOLANTHA.
Ei, pidä kiinni — seisatu! Oi, tääll'
En ole koskaan ollut… mitä teen näin
Oudossa paikkaa?… Mik' on tuo? — Äl' laske!
Se lähenee… se mua pelottaa.
EBN JAHIA.
Jolantha! toimennu! Luo silmäs maahan,
Jok' ain' on ollut armas ystäväs ja
Tutusti vielä sua tervehtii.
Näet tässä hoitamasi kasvitarhan.
JOLANTHA.
Mun kasvitarhan'? Enhän tunne tuota…
Noin hirmuisia kasveja — oi varo!
Ne laukee päällemme.
EBN JAHIA.
Oi, älä pelkää!
Ne ovat taatel'-palmuja, jon lehdet
Ja hedelmät sä hyvin tunnet.