BRAND. Vaimo hurja, lapses jätä, säästä raukan elämätä; — pelastustaan ellös estä; orjan leiman pois voi pestä.
NAINEN. Tuohan kaunihilta soi! Sitä vain ei tehdä voi, enkä sallis tehtävän. Rutto teihin! — Missä luulet meidän lapsen syntyvän? Ojan luona, jossa kuulet juomalaulut kulkijain. Risti tehtiin kekäleellä, kaste suotiin virran veellä, pullon suusta virvoitus; — synnyttäissä loilotus kuului miesten noituvain. — Kuka noitui sadattain? lapsen isä — isät myös!
BRAND.
Agnes!
AGNES.
Niin.
BRAND.
Sä tiedät työs?
AGNES (säikähtäen).
Hälle, Brand? En milloinkaan!
NAINEN. Kaikki antakaatte vaan! Olkoon vanhaa taikka uutta; kaikki kylmään tarvitaan peittämähän alastuutta. Kohta kuolee raukka kyllä, mutta ehken vaatteet yllä!
BRAND (Agnekselle).
Nyt on aika uhri täyttää!
NAINEN. Sull' on kyllin, niinkuin näyttää; etkö antaa noita vois, kuolinkääreiksi ne ois?
BRAND. Eikö vaimon vaikerrus soi kuin Herran viittaus?