BRAND,
Nyt sä olet saanut voiton.
AGNES. Saanut kanssa riemusoiton voiton yli haudan, yön! Katso tuonne ylöspäin! Siellä Alfin leikkivän niinkuin aikaan elämän naurusuussa äsken näin! Jos ois sata suuta mulla ja jos vois ja uskaltais, niin en yhtä avajais käskein hänen tänne tulla. Kuinka suuren, viisaan työn täyttää Herra tässäkin! Kun ma Alfin uhrasin, nousi taivoon sielu mun; kuollakseen hän syntyikin; vaan ma kestin koittelun! — Kiitos, että johdit mua, johdit sielun taistelua! Näinhän kuinka kärsit sa; nyt oot itse vaalissa: sulta näät nyt kysytään: kaikki tai ei mitäkään!
BRAND. Puhees arvoitusta on; — loppui tuskat taistelon!
AGNES.
Ootko voinut unhottaa:
Jehoovan nähnyt kuolon saa!
BRAND (väistyy taaksepäin). Voi sun ennustusta, voi! — Ei! ja tuhat kertaa ei! Herra voimaa mulle soi, jos sen sulta tuskat vei! Menköön kaikki voitot multa, menköön palkka taistelulta, sua antaa en mä voi!
AGNES. Nyt on aika; valikoi! Rinnan tuli sammuta, sulje kaikki jouluaatteet; anna jälleen Alfin vaatteet; — vaimo istuu ulkona; — palata mun jälleen suo noihin päiviin sokeoihin, kaikki sielun silmiin luo, laske synnin onkeloihin, — Herra sulle vallan soi, sulle en ma mitään voi; riko siivet sieluni, jalat maahan kahlehdi, vedä jälleen kuiluhun, josta juuri nostit mun, — salli elää, niinkuin elin, kun ma yössä hoipertelin! Sen jos uskallat sa vaan, olen vaimos ennallaan; — nyt on aika; valikoi!
BRAND. Sit' en Herran tähden voi! Mutta murheen poistaa koi, kun vain hetken kestät sä, yks on valkeus, elämä!
AGNES. Tänne sua kahlitsee kutsun uhrinkastehet, täällä sua tarvitsee heikot sielut tuhannet, — jotka uskoi Herra sulle viedä tielle viitatulle! Nyt on aika, valikoi!
BRAND.
Valikoida en ma voi.
AGNES (heittäytyy hänen kaulaansa). Kiitos tästä, kaikesta, kiitos heikon hoidosta! Pilvet raskaat painaa mua, valvomaan ma pyydän sua.