LÄÄKÄRI. Vai ei? No niin, — mut niinhän mulle kerrottiin. Ja näyttää, kuin tää liitto hetken vois kestää halki elonretken, vaikk' ennen aina uskottiin: min solmii hetken innostus, sen korjaa kohta kadotus.
AGNES. Mut säde lämmin auringon tuo suvipäivän luontohon.
LÄÄKÄRI.
Jää hyväst'! Täytyy sairaan luo.
BRAND.
Mun äidin?
LÄÄKÄRI.
Niin. Kai seuraatten?
BRAND.
En nyt.
LÄÄKÄRI.
Siis kävitte jo?
BRAND.
En.
LÄÄKÄRI. On kovaa, pappi, käytös tuo. Ma tulin halki vuorimaan, vaikk' kyllä tiedän hyvin sen kuin siellä vaivat palkitaan.
BRAND. Jumala vaivat palkitkoon ja työnne taakan huotakoon!