INGER-ROUVA.
Kummasteletteko sitä, jalot herrat, etten minä uskalla lähteä yritykseen, jossa kaikki pannaan peliin? Sen vähemmin kun ei yksikään liittolaisistani tohdi täysin minuun luottaa.
NILS LYKKE.
Tuo moite ei osu minuun. Minä luotan teihin sokeasti; pyydän, olkaa vakuutettu siitä.
OLAF SKAKTAVL.
Kuka sitten teihin uskaltaisi luottaa, elleivät omat kansalaisenne?
INGER-ROUVA.
Todellakin — se luottamus ilahduttaa minua.
(Menee kaapin luo taustalle ja täyttää kaksi pikaria viinillä.)