NILS STENINPOIKA.
Oh, mutta sehän oli vain leikkiä!
NILS LYKKE.
Kuningas Kustaa käsittää sen hiukan toisin.
NILS STENINPOIKA.
Niin, taitaa todellakin olla perää puheessanne. Että minun pitikin olla niin hassu — —. No tottapahan selvitään! Tehän puhutte puolestani, te; ja sitäpaitsi — eivät kai nuo ratsumiehet ole vielä aivan kintereilläni?
NILS LYKKE.
Mitä muuta teillä on minulle sanottavaa?
NILS STENINPOIKA.
Minulla? Ei mitään. Kun vain annan teille sen käärön —