Lukko murtui —!
INGER-ROUVA.
Mieslauma ryntää porttikäytävään!
NILS STENINPOIKA.
Ja jättää elämä nyt! Nyt, kun sen vasta piti alkaa! Nyt, kun juuri sain tietää, että minulla on jotakin, jonka vuoksi elää! Ei, ei, ei! — Älkää luulko, että olen pelkuri, Inger Gyldenlöve! Kun saisin vain sen verran elon päiviä, että —
INGER-ROUVA.
Ovat jo alhaalla linnantuvassa. (Vaativasti Olaf Skaktovlille.) Hänet *täytyy* pelastaa — maksoi, mitä maksoi!
NILS STENINPOIKA
(tarttuu Inger-rouvan käteen)
Oi, sen minä tiesin; — te olette ylevä ja hyvä!