DAGFINN BONDE. Se lienee tosi sana, se.
HOOKON. Hyvä; teitä kaupunkilaisia aion sitten puhutella; aikomukseni on ankarasti rankaista mitä rikottu on; mutta ensin on toista ajatteleminen. Tietääkö kukaan missä Skule Boordin poika on?
USEAT. Jonkin kirkon sisällä, herra!
HOOKON. Tiedättekö sen varmaan?
KAUPUNKILAISET. Tiedämme, kaikki Sudenketot ovat siellä.
HOOKON (hiijaa Dagfinn Bondelle). Hän on löydettävä; pane vartijat joka kirkon eteen kaupungissa.
DAGFINN BONDE. Ja kun hän löydetään, onko hän viipymättä surmattava.
HOOKON (alhaisella äänellä). Surmattava? Dagfinn, Dagfinn, kuinka raskaalta se minusta tuntuu.
DAGFINN BONDE. Herra, te vannoitte sen kalliisti Oslossa.
HOOKON. Ja joka mies valtakunnassa on vaativa hänen kuolemansa. (Kääntyy Gregorius Juhonpoikaan toisten kuulematta.) Mene; sinä olit kerran hänen ystävänsä; etsi hänet, ja saa hänet pakenemaan maasta.