NIKOLAUS PIISPA (seuraa jäljestä). Olkaa kiven kova Antero
Skjaldarbandia vastaan, — ja ottakaa muuten siunaukseni matkallenne.
IIVARI BODDE (joka on kuninkaan takana odottanut, pergamenttikääryt kädessä) Tässä ovat kirjeet, herra —
HOOKON. Hyvä; anna ne jaarlille.
IIVARI BODDE. Jaarlille? Ettekö te ensin pane sinettiä päälle?
HOOKON. Sehän on jaarlin toimi; — hänellä sinetti on.
IIVARI BODDE (hiljaisemmalla äänellä). Niin tähän saakka, — niin kauvan kuin hänellä oli holhojavalta; — mutta nyt!
HOOKON. Nyt niinkuin ennen; sinetti on jaarlilla, (poistuu.)
SKULE JAARLI. Antakaa kirjeet minulle, Iivari Bodde.
(Menee kirjeet kädessä pöydän luo, ottaa esiin valtasinetin, jota pitää kätkettynä vyössään, ja sulkee seuraavana aikana kirjeet.)
NIKOLAUS PIISPA (puoliääneen). Hookon Hookoninpoika on kuningas — ja kuninkaan sinetti on jaarlilla; — ei ole hätää, ei ole hätää.