BALLESTED. No, sehän tietty.
(Bolette menee jälleen sisään. Vähän ajan perästä tulee Lyngstrand tietä myöten oikealta. Seisahtuu uteliaan näköisenä, huomatessaan maalausvehkeet. Hento, kivuloisen näköinen nuori mies. Köyhästi vaan siististi puettu.)
LYNGSTRAND (Aidan ulkopuolella.) Hyvää huomenta.
BALLESTED (Käännähtää.) Oh, hyvää huomenta (Vetää lipun ylös.) Kas niin, — nyt ilmapallo nousee (Kiinnittää nuoran ja menee askartelemaan maalauksen ääreen.) Hyvää huomenta… Vaan minulla ei varmaankaan ole kunnia —
LYNGSTRAND Te olette varmaankin maalari, te.
BALLESTED. Olen, tietysti. Olenhan minä maalarikin.
LYNGSTRAND. Niin, niin, sen kyllä näen. Enkö saisi tulla vähän lähemmäksi?
BALLESTED Haluatteko nähdä tämän?
LYNGSTRAND. Niin kovin mielelläni.
BALLESTED. Oh, ei tästä vielä ole katsottavaksi. Mutta olkaa hyvä.
Tulkaa vaan.