BOLETTE. Enin päästäkseni matkustamaan.
ARNHOLM. Sitä kaikista enin?
BOLETTE. Ja saada oppia vähä enemmän. Oppia jotain kunnolla ja perin pohjin.
ARNHOLM. Siihen aikaan, kun minä ohjasin teitä, sanoi isänne usein että teidän piti saada jatkaa lukujanne.
BOLETTE. Niin, — niin, isä parka, — hän sanoo niin paljo. Mutta kun tosi tulee eteen niin —. Isällä ei ole sitä oikeata tarmoa.
ARNHOLM. Ei, paha kyllä, olette oikeassa. Ei sitä hänessä oikein ole. Mutta oletteko koskaan puhunut hänen kanssaan asiasta! Oikein vakavasti ja perinpohjaisesti?
BOLETTE. En, sitä en ole tehnyt.
ARNHOLM. Se teidän pitäisi tehdä. Ennenkuin on liika myöhä, Bolette.
Minkätähden te ette sitä tee?
BOLETTE. Kai siitä syystä, ett'ei minussakaan ole sitä oikeata tarmoa, luultavasti. Minä tulen varmaankin isääni.
ARNHOLM. Hm, ettekö vaan tuomitse itseänne väärin?