ELLIDA (Jännittyneenä.) Mitä sitten?
WANGEL. Onhan meidän vallassamme tehdä hänet vahingottomaksi.
ELLIDA. Oi, älä luule sitä.
WANGEL. Se on vallassamme, sanon. Ellet muuten pääse hänestä rauhaan, toimitetaan mies tilille kapteeninsa murhasta.
ELLIDA (Kiivaasti.) Ei, ei, ei! Ei koskaan! Me emme tiedä mitään kapteenin murhasta! Emme yhtään mitään!
WANGEL. Emmekö tiedä! Onhan hän itse tunnustanut sinulle rikoksensa.
ELLIDA. Ei, ei sanaakaan siitä! Jos sinä annat ilmi jotain, kiellän minä kaikki. Häntä ei saa teljetä vankilaan. Hän kuuluu aavalle merelle. Ulapalla on hänen kotinsa.
WANGEL (Katsoo häneen ja sanoo hitaasti.) Ah, Ellida, — Ellida. —
ELLIDA (Kietoutuu rajusti häneen.) Oi, rakas, uskollinen, — vapahda minut siitä miehestä!
WANGEL (Irroittaa itsensä hiljaa.) Tule, tule kanssani!