Nora (puolihillityllä parahduksella, juoksee poikki lattian sohvapöydälle asti; on vähän aikaa ääneti.) Kirjelaatikkoon. (hiivii arkana etuhuoneen ovelle.) Tuossa laatikossa se on. — Torvald, Torvald — nyt olemme hukassa!
Rouva Linde (tuopi puvun vasemmasta kamarista.) Kas niin, nyt en enää löydä parsittavaa paikkaa. Koetammeko sitä nyt päälle —?
Nora (langenneella äänellä ja hiljaa.) Kristiina, tule tänne.
Rouva Linde (heittää puvun sohvalle.) Mikäs sun on? Näytäthän aivan kuin olis loppusi käsissä?
Nora. Tule tänne. Näetkö tuota kirjettä tuossa? Tuossa katsahda — lasin kautta kirjelaatikkoon.
Rouva Linde. Kyllä, kyllä; minä näen sen.
Nora. Se kirje on Krogstad'ilta —
Rouva Linde. Nora, — Krogstad se on antanut sinulle rahat lainaksi!
Nora. Niin; ja nyt saa Torvald tietää kaikki.
Rouva Linde. Usko minua, Nora, se on parasta teille kummallekin.