Nora. Oih, mistäs minä tiedän —? Maltas (pistää käden taskuunsa.) tässä on hänen käyntikorttinsa. Mutta kirje, kirje —!
Helmer (kamarissaan koputtaa oveen.) Nora!
Nora (kiljahtaa tuskissaan.) Oh, mitä nyt? Mitäs tahdot?
Helmer. No, no, älähän toki niin säikähdy. Emmehän tulekaan sisään; olethan pannut oven lukkoon; koetatko pukuas?
Nora. Niin, niin, minä koetan. Minä tulen niin sieväksi, Torvald.
Rouva Linde (on katsahtanut käyntikorttiin.) Asuuhan hän aivan tässä likellä, kolkan takana.
Nora. Niin; mutta eihän se auta. Me olemme hukassa. Onhan kirje tuossa laatikossa.
Rouva Linde. Ja avain on miehelläsi?
Nora. Niin on, aina.
Rouva Linde. Krogstad saa vaatia kirjettänsä takaisin lukematonna; hän saa keksiä jonkun tekosyyn —