ALLMERS.
Niin, meidän suku on jotakin aivan erikoista (puolittain leikillä). Aina meillä on ollut kirkkaita kirjaimia nimessä. Olemmehan usein ennenkin siitä puhelleet? Ja sukulaisemme — kaikki ovat he yhtä köyhiä. Ja kaikilla meillä on samanlaiset silmät.
ASTA.
Onko minullakin —?
ALLMERS.
Ei, sinä olet aivan äitiisi. Et ole muitten näköinen ollenkaan. Et edes isänkään näköinen. Vaan kuitenkin.
ASTA.
Kuitenkin —?
ALLMERS.
Niin, minä luulen, että yhteiselämä on muodostanut meidät molemmat toistemme kuvan mukaan. Henkisesti, tarkoitan.