(ilon värähdys äänessä).
Niin, eikö totta! Sinä myöskin! (menee lähemmäksi). Ooh, eletään elämämme yhdessä, niin kauan kuin mahdollista!
ALLMERS,
(kohottaa olkapäitään).
Elää, niin! Kun ei ole mitään sisältöä siinä. Autiota ja tyhjää kaikkialla. Katsonpa minne tahansa.
RITA,
(tuskallisesti).
Ennemmin tahi myöhemmin lähdet sinä luotani, Alfred. Minä tunnen sen! Ja minä näen sen sinustakin! Sinä lähdet luotani!
ALLMERS.
Sen matkatoveriniko kanssa, tarkoitat?