SOLNESS (silmäilee kirjoittamaansa). Aline!
ROUVA SOLNESS. Niin?
SOLNESS. Näitkö, oliko hän — konttoristineiti siellä?
ROUVA SOLNESS. Näin, tietysti hän siellä oli.
SOLNESS (sulkee piirustusvihkon). Hm —
ROUVA SOLNESS. Seisoi pulpetin ääressä, niinkuin hän seisoo aina, kun minä menen läpi huoneen.
SOLNESS (nousee paikaltaan). Niinpä minä siis annan tämän hänelle. Ja sanon hänelle, että —
HILDE (ottaa laukun Solnessilta). Oh ei, sallikaa se ilo minulle.
(Lähtee ovea kohti, mutta kääntyy vielä.) Mikä hänen nimensä on?
SOLNESS. Hän on neiti Fosli.
HILDE. Uh, tuohan kuuluu niin kylmältä. Ristimänimi, tarkoitin?