TOHTORI HERDAL. Niin juuri minä. (Solnessille.) Me tapasimme toisemme tänä kesänä ylhäällä eräällä tunturimajalla. (Hildelle.) Minnekä ne muut naiset sitten sieltä joutuivat?
HILDE. Oh, he lähtivät länteen päin.
TOHTORI HERDAL. He eivät kai oikein pitäneet, että me niin hulluttelimme sinä iltana.
HILDE. Eivät tosiaan.
TOHTORI HERDAL (pudistaa uhkaavasti sormeaan). Eikä voinekaan kieltää, että Te hiukan veikeilitte meille!
HILDE. Se nyt kai oli hauskempaa kuin istua sukkia parsimassa noiden eukkojen parissa.
TOHTORI HERDAL (nauraen). Siinä olen aivan samaa mieltä kuin Te.
SOLNESS. Tulitteko Te kaupunkiin tänä iltana?
HILDE. Tulin, nyt suoraan.
TOHTORI HERDAL. Aivan yksinkö, neiti Wangel?