Suloisest' uneksi! nyt hyvää yötä; huomenna, Svanhild, kihlaan sinut varmaan.
Menee reippaasti ulos oikealle; vesiltä kuuluu jälleen:
KUORO.
Kenties karit purtesi pirstaksi lyö; mut sorjaa *on* laineilla liitää!
Vene liukuu hitaasti edelleen esiripun laskeutuessa.
TOINEN NÄYTÖS.
Sunnuntai-iltapäivä. Juhlapukuiset naiset ja herrat juovat kahvia parvekkeella. Avonaisten lasi-ovien läpi näkyvät useimmat puutarhamajassa olevat vieraat; sieltä kuuluu seuraava laulu:
KUORO.
Pois käykää joukkohon kihlattujen! Nyt on lempenne julkinen, vapaa, sylitysten nyt istua armastaen koko päivän voitte te suudellen; — ei urkkijat teitä nyt tapaa.
Nyt kaksin kauniisti haaveksikaa; lupa siihen on kaikkialla. Kotipaikan rakkautenne nyt saa; sitä hellien voitte te kasvattaa; orastanne ei viedä saa halla!