Tuoll' lemmen runoutta surmataan. — Mies kerran joutui syömään leipää, vettä, kun naudan teurasti hän siten, että se kitumaan jäi henkitoreissaan; mut nuo — nuo tuolla —, käyvät valloillaan. Ois mieli —; ei, on sana tyhjää, valan ma vannoin, että toimia nyt alan.
LIND
astuu nopeasti ja varovaisesti ulos ovesta.
On vihdoin vuoro muoti-asioiden; nyt pääsen pakoon —
FALK.
Varma olla voit onnesta; taajasti kuin sääsket, koit tääll' lentää laumat onnittelijoiden.
LIND.
He hyvää tarkoittavat varmasti, vaikk' kyllä vähempikin riittäisi. Saa osanotto moinen voimat voipumaan; pois hetkeks pakenin ma tänne toipumaan.
Aikoo mennä ulos oikealle.