LIND.
Kautta taivasten, hän myöntyi —
NEITI SKÄRE
ilkkuen.
Sen on, raukka, näköinen! Varmasti ette tahdo tehdä tenää, kun rauhass' saamme seikkaa tuumia.
LIND.
Mut vastaisuutein parhain unelma ol' uskontaisto tuo!
NEITI SKÄRE.
Ken ajassa valistuneessa uskoo uniin enää? Kas, Styver näki unta äskettäin, ett' tuli kirje, reunustettu näin —