Viel' oon niin kokematon, lapsi ihan — —
STRÅMAN.
Tietysti silloin tuumii, helpostihan pauloihin joudun viekkauden, vihan; mut älkää epäilykseen vaipuko, — mua sekä Marjaa samoin kohtasihan —
ROUVA STRÅMAN
Äitinne kertoi tänään muinaisista muistoista; olin surrut kuten Te, kun saimme kutsun —
STRÅMAN.
Siitä johtui se, ett' täytyi maalle muuttaa kaupungista; mut joku lantti kun jo oli säästetty, ja reippaat ensi kaksoisemme päästetty, niin haihtui suru.
FALK
hiljaa STRÅMANILLE.
Suuri puhuja
Te ootte!