FALK.
Keikaillen kaikki tahtoo puhua talousaatteestansa toimekkaasta; se versonut on siitä valheesta, mi köynnöskasvin lailla kohoo maasta Kiitoksein »tanssikeijulle» ma lupaan, hän syntynyt on suloon, kauneuteen — ah, tanssisaliin kultarihmoineen käy lumo, mut ei imettäjän tupaan.
ROUVA HALM
katkeruutensa tukahuttaen.
Puheenne ymmärrän ma tässä kohdin. Mies kihlaantunut hylkää maailman; *on siinä* ydin koko asian; sen kokemuksestani väittää tohdin.
FALK.
Tietysti; — tyttäret kun siskon naittanut —
ROUVA HALM.
Ja onnekkaasti!