GULDSTAD
katselee hetkisen SVANHILDIA kääntyen jälleen FALKIN puoleen.
Yhteisen aiheen löysimme me kaksi.
SVANHILD.
Nyt lähden.
GULDSTAD.
Kuunnelkaa, niin teette teon, jot' en ma pyytäis muilta ensinkään. Kokonaan tunnen Teidät; sielunne on liiaksi rikas teeskentelemään. Kasvunne näin, näin umpun aukeevan; rikkaampi Teit' ei ole kukaan nainen; — olitte mulle kauan tytär vainen, mut olla voitteko nyt — morsian.
SVANHILD vetäytyy arasti poispäin.
FALK
tarttuu GULDSTADIN käsivarteen.