Mut sano —
LIND.
Muut' ei ole sanottavaa, — toisille sydäntämme älä avaa.
FALK.
Mut eteenpäin oot ajatellut varmaan.
LIND.
Aatellut? Eteenpäin? Täst' alkaen ma elän hetkessä vain keväimen. Ma katseen käännän puoleen onnen armaan; *yhdessä* hallitsemme vaiheet sen. Ei sanoa ees rouva Halmkaan vois raikkaalle kukkasellein: »Kuihdu pois!» On tahtoin luja, *hänen* katseens' syvin, siks kasvaa, *nousee* kukkasemme hyvin!
FALK.
Sinulle hyvin sopii onnikin!