TELAKKAMESTARI AUNE. Huomenna?
KONSULI BERNICK. Niin.
TELAKKAMESTARI AUNE. Hyvä. (Hän kumartaa ja poistuu.)
(Konsuli Bernick seisoo hetken epäröivänä; sitten menee hän nopeasti ulko-ovea kohti, ikäänkuin aikoen kutsua Aunen takaisin, mutta pysähtyy rauhattomana, käsi oven rivassa. Samassa avataan ovi ulkoapäin ja prokuristi Krap astuu sisään.)
PROKURISTI KRAP (matalalla äänellä). Ahaa, hän kävi täällä. Tunnustiko?
KONSULI BERNICK. Hm —; oletteko Te saanut mitä selville?
PROKURISTI KRAP. Mitä siinä enää tarvitaan? Eikö konsuli nähnyt, miten paha omatunto vilkkui hänen silmistään?
KONSULI BERNICK. Oh, sellaista; — sellaista ei nähdä. Oletteko saanut mitään selville?
PROKURISTI KRAP. En päässyt enää tarkastamaan; jouduin liian myöhään; ne haalasivat laivaa jo pois veistämöltä. Mutta juuri tuo kiire osoittaa selvästi, että —
KONSULI BERNICK. Ei osoita mitään. Tarkastus on siis toimitettu?