KAUPPIAS VIGELAND. Nöyrimmästi hyvää päivää, herra konsuli. Onko Teillä silmänräpäys aikaa?
KONSULI BERNICK. Olkaa hyvä, herra Vigeland.
KAUPPIAS VIGELAND. Niin, minä tahdoin vaan tiedustella, ettekö Tekin ole sitä mieltä, että »Palmupuun» on lähdettävä huomenna?
KONSULI BERNICK. Sehän on päätetty asia!
KAUPPIAS VIGELAND. Mutta nyt tuli kapteeni luokseni ja ilmoitti, että on annettu myrskymerkkejä.
PROKURISTI KRAP. Ilmapuntari on kovin laskeutunut tästä aamusta.
KONSULI BERNICK. Niinkö? Onko odotettavissa myrsky?
KAUPPIAS VIGELAND. Ainakin kovia puuskatuulia; mutta ei suinkaan vastatuulta; päinvastoin —
KONSULI BERNICK. Hm; niin, mitä Te sanotte?
KAUPPIAS VIGELAND. Minä sanon, niinkuin jo sanoin kapteenillekin, että »Palmupuu» on kaitselmuksen kädessä. Ja sitäpaitsi, onhan matka ensin ainoastaan Pohjanmeren poikki; ja Englannissahan näiden kuljetettavain tavarain hinnat ovat niin tavattoman korkeat, että —