DINA. Minun täytyy päästä täältä pois.
KOLLEEGA RÖRLUND. Mutta tuon kanssa — tuon kanssa!
DINA. Sanokaa joku muu täällä, joka uskaltaisi ottaa minut mukaansa.
KOLLEEGA RÖRLUND. No, sittepä saattekin tietää, mikä hän on.
JUHANI TÖNNESEN. Älkää puhuko!
KONSULI BERNICK. Ei sanaa enää!
KOLLEEGA RÖRLUND. Silloinpa palvelisin huonosti yhteiskuntaa, johon minä olen pantu moraalin ja tapojen vartiaksi; ja anteeksiantamaton olisi käytökseni tätä nuorta tyttöä kohtaan, jonka kasvatuksessa minullakin on ollut oleellinen osa ja joka on minulle —
JUHANI TÖNNESEN. Varokaa, mitä teette!
KOLLEEGA RÖRLUND. Hänen täytyy saada se tietää! Dina, tämä mies on se, joka on syynä Teidän äitinne kaikkeen onnettomuuteen ja häpeään.
KONSULI BERNICK. Herra kolleega —!