Samassa kuuli hän ensi kerran pöllön valittavan huudon ja hän vävähti.
Mikä se oli?
Kalpeana ja värisevänä nosti hän päänsä vuoteeltaan ja kuunteli. Samassa kuului torninkellon kumea ääni, joka ilmoitti puoliyön olevan käsillä.
Jälleen kuului huuto ja vielä kamalampana sekä lähempänä.
Äkkiä juolahti hänen mieleensä, että se oli mielenvikainen kreivi ja lamauttava pelko valtasi hänet. Vieläpä, kun huuto oli tauvonnut, maksi hän tuijottavin silmin peiton alle vetäytyneenä, tohtimatta liikuttaa itseään… Näytti siltä, kun kaikki tässä vieraassa huoneessa, jokainen nurkka, jokainen huonekalu, jokainen kirjava väri-yhdistys puhuisi synnistä ja paheesta, joka hänessä synnytti pelkoa ja inhoa. Viimein täytyi hänen sulkea silmänsä, ettei näkisi punaista, liehuvata valoa, joka valaisi koko huoneen — tuota hehkuvata, vilkkuvata valoa, joka, kuten iso, verinen silmä, tähysteli häntä… Hänet valtasi sanomaton inho. Häntä iljetti kaikki, hän itse, huoneen loisto, pehmeä vuoteensa, silkkipeitto, hienot raidit, kaikki, kaikki…
Ajatuksiaan ei hän enään kyennyt kokoomaan. Parisen kertaa puheli hän ääneen itsekseen. Viimein oli ainoastaan yksi seikka hänelle selvillä: hän tahtoi pois. Maksakoon mitä maksoi, pois hän tahtoi, täällä ei hän voinut elää. Kernaammin tahtoi hän kerjätä, vieläpä varastaakin elatuksensa, kernaammin kärsiä maailman pilkkaa ja ivaa kuin jäädä tähän helvettiin, jonka tuli kulutti häntä.
Hän nousi vuoteessaan, pyyhkäsi molemmin käsin hiukset otsaltaan ja tuijotti hämmentyneenä eteensä.
Pakenisiko heti? Hiipisi pois jo tänä yönä?… Kaikki oli nyt hiljaista hänen ympärillään. Ei ääntä kuulunut koko linnasta. Voisihan hän pukeutua nopeasti ja hiipiä käytävän kautta… tai ehkäpä ikkunankin… Sitomalla lakanat köydeksi. "Suomökeissä" hän kylläkin saisi levätä tämän yön. Ja huomenna —
Samassa kuului taasen kamala huuto hänen päänsä kohdalta.
Hän heittäytyi patjalle, jonne kätki kasvonsa. Koko ruumiinsa värisi; hän oli näkevinään mielipuolen kalpeine kasvoineen ja pitkine hiuksineen seisovan hänen edessään ja tarttuvan haritetuin sormin hänen kurkkuunsa…