Niinpian kuin nuori kuningas huomasi vihollisensa, kiristi hän hampaitaan ja hänen mielensä kuohui vihasta, mutta Ferodia vain nauroi hänelle ja ärsytti häntä yhä enemmän.

"Se on oikein, kukonpoikaseni, räpyttele sinä siipiäsi ja kie'u kilpaa merikotkien kanssa, jotka pitävät ääntä tuolla järvellä. Olen minä ennenkin vääntänyt niskat kerskailijalta, ja samaa on Tifumkin tehnyt. Vai mitä arvelet, Tifum?"

"Olen kylläkin, kuninkaani", vastasi tämä nöyrä palvelija, joka seisoi Ferodian takana.

"Kuuletko, Kalulu, mitä Tifum sanoo?" Ja kääntyen Tifumin puoleen hän jatkoi: "Luuletko, että voit helposti vääntää nurin Kalulun niskat?"

"Anna minun yrittää, kuningas, ei mikään huvittaisi minua sen enemmän", vastasi Tifum ilkeästi vilkaisten Kaluluun.

"Kalulun kaula on kapea kuin heinänkorsi. Helposti se käy, jos toisella kädellä tartut hänen pitkiin, komeihin palmikkoihinsa. Huomenna saat yrittää." Ferodia astui lähemmäksi poikaa, ja töytäisi häntä rintaan keihäänsä varrella. "Kuuletko poika?" Mutta hän vetäytyi hyvin pian takaisin, sillä notkea Kalulu hyppäsi vihollistansa vastaan. Hänen hampaansa tunkeutuivat Ferodian kaulaan, ja hän olisi varmaan kuristanut hänet, jollei Tifum olisi keihäällään vetäissyt yli koko hänen selkänsä, niin että hän oli mennä tajuttomaksi.

"Senkin leopardin penikka!" Ferodia huusi. "Huomenna me kidutamme sinut hengiltä. Mutta ensin saat nähdä, miten me poltamme Soltalin, koska hän uskalsi valita sinut watutain kuninkaaksi, ja sillä aikaa kun häntä poltetaan, venytämme me sinun jäseniäsi, kunnes ne murskautuvat." Näin sanoen Ferodia poistui vihan vimmoissaan ja käski pystyttää rovion erään suuren puun juurelle ja tuoda Vanhan Soltalin paikalle.

Hetken kuluttua leimusi valtava tuli vastapäätä leiriä, ja Soltali seisoi Ferodian edessä.

"Viekas mganga, näetkö puun ja tulen tuolla?" kysyi Ferodia.

"Näen kyllä", vastasi vanhus. "Siinä sinä saat palaa, ja siellä sinun kirottu tuhkasi saa mustua ja tuottaa kirousta puulle, jonka alla väärä noita tuli tuomituksi. Halloo Tifum, tuo Kalulu tänne ja anna venyttää hänen ruumistaan maassa, niin saamme nähdä, voivatko Soltalin taikakeinot karkoittaa Kalulun tuskat ja pelastaa noidan itsensä tulesta."