— Katso, kalassa on tällainen. Jos niitä olisi enemmän, niin niistä saisi ruudut meidän asuntomme ikkunaan.
Hetken kuluttua hän lisäsi:
— Ja saisipa niistä vielä muutakin.
— Mitä sitten? kysyi Nel uteliaasti.
— Leijoja.
— Sellaisia, joita teit Port Saidissa? Sehän on hauskaa! Teepäs muutamia.
— Teenpä kyllä. Kehyksen laitan bambusäleistä. Tämä on melkein parempaa kuin paperi, eikä sade pilaa sitä. Sellainen leija voi lentää hyvin korkealle, ja jos tuuli on kova, vaikka kuinka kauas…
Samassa hän läimäytti otsaansa:
— Sainpa ajatuksen!
— Minkä?