— Niin. Sanon sinulle, että niistä sinulle voi olla enemmän hyötyä kuin sadasta elefantista.
He olivat tulleet rotkon reunalle ja näkivät, kuinka elefantti oli levoton ja kuinka se alkoi jyskyttää surullisesti heti, kun Nel vain yritti poistua. Tytön täytyi ruveta selittämään rakkaalle elefantille, ettei hän aina voinut istua sen luona, koska hänen täytyi nukkua, syödä ja tehdä kotiaskareita. Mutta eläin rauhoittui vasta, kun Nel pudotti sille syötävää.
Vielä samana iltana lapset antoivat elefantille nimen "King", sillä
Nel väitti että se, ennenkuin oli joutunut rotkoon, oli varmaan ollut
Afrikan kaikkien elefanttien kuningas.
29
Nel oli kaiket päivät Kingin luona, milloin vain ei satanut. Elefantti antoi tytön mennä välillä pois, sillä se tiesi jo, että hän tulee pian takaisin.
Kali, joka yleensä pelkäsi elefantteja, katseli sitä ihmeissään, mutta tuli vihdoin vakuuttuneeksi siitä, että "hyvä Mzimu" oli noitunut jättiläisen, ja alkoi itsekin käydä sitä tervehtimässä. King oli hyväntahtoinen Kalia samoinkuin Meaakin kohtaan, mutta ainoastaan Nel sai tehdä sille, mitä halusi. Niinpä tyttö parin viikon kuluttua uskalsi viedä Saban sen luo. Stas alkoi harkita, miten hän voisi vapauttaa vangin, tai oikeastaan hän olikin jo selvillä keinosta, mutta se vaati niin suuren uhrauksen, että hän lykkäsi sen täytäntöönpanoa päivästä päivään. Kun pojalla ei ollut kenen kanssa neuvotella, hän päätti selittää suunnitelmansa Nelille, vaikka pitikin häntä vielä lapsena.
— Kallionjärkäleen voi murskata ruudilla, mutta se vaatii monta patruunaa, joista on otettava ruuti pois, ja se on upotettava syvimpään halkeamaan ja räjäytettävä. Silloin lohkare halkeaa, ja King pääsee vapaaksi.
— Mutta jos se pamahtaa kovasti, niin elefantti pelästyy?
— Pelästyköön! Stas vastasi reippaasti. — Se on minulle yhdentekevää. Sinun kanssasi ei tosiaan voi keskustella vakavasti.
Stas jatkoi kuitenkin: