— Niin, se oli ristimänimi, mutta entä liikanimi?
— Mistä minä sen tiedän.
— Kas niin! Mutta minäpä tiedän. Hänen liikanimensä oli:
"Nieleväinen."
— Jo te nyt puhutte hulluja!
— Jollette usko, niin kuulkaa:
"Meren tähti, emo Herran,
Armollas jok' autoit kerran
Ihmisistä ensimmäisen
Nieleväise
Synnin suosta, surman vuosta."
— No, eikö se nyt ollut?
— Taisi vaan olla!
— Parempi olisi, että kallistaisitte lasejanne! huudahti herrastuomari.
— Maljanne, kuomaseni!